25.6.13

Suutuin kissoille!

Onko teille käynyt niin? Harmistutte lemmikeille tosi pahasti?

Tulin eilen töistä ja olin pudottaa leukani. Huoneen matolla makasi kuollut orava. Juuri se, jota olin viimeksi eilen aamulla ihaillut, kun se käpy suussa tillisteli minua ikkunan läpi. Kroppa harmaa, häntä ja pää ruskeat.

Kumpikin kissa niin viattoman näköisinä, mutta voin arvata, että se oli Muksu. Ulkohäkkimme on pieni"silmäinen" joten muuta mahdollisuutta ei ole kuin se, että orava on mennyt sinne pienestä raosta, joka on keskellä kattoa.

Orava näytti ehjältä ja rauhalliselta, joten toivottavasti se oli kuollut sydänkohtaukseen pelosta - ja nopeasti.

Ymmärrätte varmaan, että en minä oikeasti pysty olemaan kissoille vihainen, mieluummin itselleni, mutta tämä oli oikein hyvä muistutus, että petohan se kissa on ja onneksi on. Onneksi käyttäytyy kissan luonteen mukaisesti.


Tämä taitaa olla se syytön kissa. Siinä sitä on ihailtu oravan touhuja pidemmän aikaa. Onneksi se toinen pelastettiin jo poikasena. Olisi varmasti ennen pitkää päätynyt matollemme.

Ehkä olen väärällä tavalla herkkä. En voi katsoa Avaran luonnon saalistuskohtauksiakaan vaan hoen tytölle, että "joko se on ohi, joko se on ohi".

Olisi, jos ei mukavaa, mutta mielenkiintoista kuulla, onko teillä vastaavia kokemuksia.

Enkä minä oikeastaan ole kissoille vihainen, muuten vain surullinen. 

10 kommenttia:

  1. Petohan se kissa on, mutta kyllä se aina harmittaa, jos ovat lintuja ottaneet kiinni, hiiriä ja myyriä saavat puolestani napata, mutta niitäkin tulee pelastettua, jos elävänä tavataan.
    Suurin surku oli kerran, kun Nekku toi pienen jäniksenpojan. Se oli kuollut ja säälitti tosi kovin. Sen jälkeen käskin naapuria tarkistamaan, että heidän kanihäkkinsä on varmasti kissatiivis, koska kukapa sitä koskaan tietää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kissa ei osaisi saalistaa, se kuolisi aika pian, jos eksyisi metsään.

      Poista
  2. Lohduta itseäsi sillä, että petohan se tavallaan on oravakin, vaikka onkin niin suloisen näköinen. Käy linnunpesistä popsimassa munat ja poikaset.
    Meillä kissa toi oravan raadon myös sisälle ja sai kovat haukkumiset. Seuraavalla kerralla oli viisaampi ja toi pelkän hännän ja taas sai haukkumiset. Nyt ei ole enää tuonut, mutta syö niitä varmaan salaa piilossa :(
    Minkäs noille luontokappaleille mahtaa, kun saalistusvietti on verissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko se teillä aina sama kissa vai tuoko viisi kissaa vuorotellen sinulle saaliitaan?

      Poista
  3. Kissa on peto vaikka kuinka kotona asuisi ja valjaissa ulkoilisi. Meillä kissa saa kyllä kehut kaikista kotiin kantamistaan saaliista, oli saalis mikä hyvänsä. Kyllä metsästäjä kehut ansaitsee! Ovatko kehuni sitten tulleet täydestä sydämestä, se onkin toinen asia. Minua on ottanut koville kotiin hinatut rusakonpojat, kaksi niitä on tähän mennessä ollut enkä ole oikein sinut asian kanssa. Siitäkään huolimatta että itse harrastan metsästystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä siihen liittyy ajatus saaliseläimen pelosta, kun sen kimppuun käydään ja raadellaan. Ei olisi itsekään kiva joutua karhun kynsiin. Ampumalla eläin kuolee nopeasti.

      Poista
  4. Se oli kauhein tapaus, kun kissat olivat pyydystäneet linnun ja mä näin sen ja menin pelastamaan sitä, mut se olikin jo pahasti vaurioitunut ja huusi vaan koko ajan, mun oli pakko lyödä se kivellä kuoliaaksi, ettei enempää kidu.Huh-huh, ikävää et meiän rakkaat söpöliinit on toisaalta metsästäjiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oletpa sinä joutunut kurjaan tilanteeseen : (

      Poista
  5. Oravat on kyllä joskus tosi pöllöjä. Meillä niitä on paljon, mutta tulevat oikeen lällätään Myrtille ihan nenän eteen, sitten niitä saa hätistellä, varsinkin pikkuoravia, etteivät jää valjaissa kulkevan kissan hampaisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuoravat eivät selvästikään ymmärrä varoa kissoja ja tämä meidänkin uhri tunki itsensä häkkiin!

      Poista