25.7.14

Cillan luona kylässä

Tapasin Cillan lähes vuoden kuluttua siitä, kun hän muutti pois tyttären mukana. Cillasta oli tullut ruotsinkielinen ja hoikka, kun oli joutunut lihapatojeni ulottumattomiin (lihapata ei liity kielitaitoon). Tepasteli edessäni edestakaisin eikä vierastanut ollenkaan.


Hänestä oli tullut myös vastuullinen Pikku-Nunun myötä. Nunu on oikein rääväsuinen pikku otus, joka ei kaihda mitään keinoja., mutta on juuri siksi niin suloinen : ) Tässä Cilla: "höh, mikä ahmatti, maistelee jäistä kanankaulaa". Cillalta on tainnut päästä unohtumaan, että oli/on itse samanlainen. Kun molemmille annettiin ruokaa kaukana toisistaan, kumpikin vilkuili, onko toisen kupissa vielä syömistä ja hotkivat hurjaa vauhtia : )


Tappelu sujuu vanhaan malliin ja vastus on pienuudestaan huolimatta varteenotettava : D

Käy kii, jos uskallat.


Et uskalla, lällällällällieru...


Tsadamm!


Tässä muistin virkistykseksi Cillan ja Muksun ottelukuva. Asetelma näyttää olevan ihan sama: toinen makuullaan ja Cilla hyökkää : )









11.7.14

Muksu The Cat lähti maalle lomanviettoon

Hänen kuninkaallinen korkeutensa saapui perille 6 hevosen (lue hevosvoiman) vetämillä vaunuilla. Saniteettitarvikkeet oli pakattu vaunun katolle eli siis kakkalaatikko, mutta asialla ei järkytetty Muksua.


Automatkan rasituksista rentouduttiin oikein kunnolla:




Lähdettiin tutustumaan ympäristöön ja kaikki kolot ja rakennukset tutkittiin. Norjalaisena metsäkissana korkeat paikat kiinnostivat ja ei aikaakaan kun Muksu oli hypätä vintin portailta peltikatolle! Minulla hyppäsi sydän kurkkuun. Muksu olisi jäänyt kiikkumaan valjaista maan ja taivaan välille.


Okei tullaan tullaan, olisin pysynyt siellä katolla, mulla on pellinpitävät kynnet.


Ei ei sinne! Mikä on tuo kauhean iso lavuaari? 


Siisti keksintö. Ihmiset hakee kalaa tämmösen avulla tuolta lavuaarista?


Moottorivene oli liikaa. Olimme kauempana metsässä ja Muksu kuuli moottoriveneen ja näki sen. Paniikki iski ja kisu alkoi matalana juosta kohti mökkiä. Siis käytännössä kohti venettä : )


Muksu oli sisällä piilossa jatkuvasti ja huolestutti minua. Pelkäsin, että katoaa jostain hiirenkolosta ja tulen syytetyksi kesäkissan hylkäämisestä ja olisin itkenyt silmät päästäni ajatellessani, että Muksu olisi joutunut suden tai ketun suuhun. Olisi siitä kyllä kokonainen kettupesue tullut kylläiseksi. Kauhee minua!! Mitä minun olisi pitänyt keksiäkään, että olisin saanut puolustusvoimat etsimään kadonnutta "muksua". 

Hä hää, täällä nyt.


Olisit pedannut vuoteen aikaisemmin!



Iltaisin katselimme televisiota, minä omaani ja Muksu omaansa. Angry Birds -ohjelmaa.


Jos olisin heikkohermoisempi siellä metsän keskellä, kissan yhtäkkinen tuijotus metsän siimekseen saisi selkäpiin karmimaan.


Kun olin puutöissä ulkona, Muksu seurasi minua ikkunasta. Se oli hauskan näköistä.


Lopulta Muksu päätyi jo tosi lähelle "lavuaaria". Täytyy kyllä sanoa, että ilma oli tyyni : )


Kokemus kissasta lomamatkalla oli positiivinen, mutta Muksu kyllä herätti minut aamukuudelta ja sai yöllä juoksuhepuleita, mitä ei kotona saa. Autolla piti ajaa lujaa. Aina kun hiljensi, alkoi kauhea mouruaminen. Menomatkalla kisu oli takapenkillä omassa boxissaan, vaikka boxi oli auki. Tulomatkalla tuli nukkumaan etupenkille viereeni. Tuuletin ei saanut olla kovalla, siitä tuli huomauttamista ja kun kävin tankkaamassa eikä kissaa näkynyt koko autossa, se oli mennyt kuljettajan penkin eteen, mikä ei ollut oikein sopiva paikka. Seuraavalla matkalla se tulee varmasti ajamaan ja minä voin lukea Karvista takapenkillä : )

- - - - -
Tässä herkkä hetki. Muksu istahti polulle kypsyvien mustikoiden joukkoon. Kirkonkellot alkoivat soida. Minut valtasi sellainen arkionni, joka on kaikkein parasta onnea. Ei ollut kylmä eikä kuuma, kesä kauneimmillaan, marjat kypsymässä, sininen taivas, valkoisia pilviä, laineiden kimallus, kellojen kaunis sointi ja kissa istumassa kaikessa rauhassa. Hetki oli sellainen, jolloin ihmiseltä katoaa ikä. Olet lapsi ja aikuinen yhtäaikaa. Tiedät, että hetki on ainutlaatuinen. Sitä ei tule koskaan enää.